TEKSTI: VILLE WAALI
Älylän Ehtoo tuo Vakiopaineeseen tänä vuonna vahvan katraan suomalaisen musiikin edustajia. Tapana on ollut esitellä esiintyjiä hieman etukäteen, joten tässä pienet haastattelut 24.3. esiintyvistä artisteista – olkaa hyvä!
Linkki Älylän Ehtoon Facebook-tapahtumaan (avautuu uuteen välilehteen).
Antti Autio
Antti Aution ja hänen yhtyeensä musiikkia luonnehditaan suomenkieliseksi folk rockiksi. Omalla nimellään musiikkia tekevä artisti loi kappaleita jo lapsena – kielenä tällöin toimi suomen sijaan pseudoenglanti.
– Minulla oli parikymmentä ”omaa” kappaletta jotka muistin ulkoa. Sittemmin tajusin että suuri osa kappaleistani oli plagiaatteja, joihin olin vain korvannut omat sanat ja oman meinigin.
Ensimmäisenä instrumenttina Aution käsissä soi kontrabasso, joka pysyikin nuoren miehen elämässä seitsemän vuotta. Tässä vaiheessa klassinen musiikki alkoi kuitenkin kyllästyttää, ja kitara astui mukaan kuvioihin. Omia kappaleita syntyi ensin englanniksi ja sittemmin Kallion lukion luovan kirjoittamisen kurssien jälkeen suomeksi.
– Tajusin, että musiikin ja sen että on jotain sanottavaa voi yhdistää. Soitan edelleenkin keikoilla välillä lauluja jotka olen tehnyt tuollloin.

Kuva: Matti Saarinen
Tämän vuoden ystävänpäivänä julkaistu levy Minä tuon mukanani sateet kertoo Aution mukaan menneisyyden vuotamisesta tähän päivään ja sen vaikutuksesta jokapäiväisessä elämässä.
– Kaikki teot, valinnat, elämän vaiheet ja myös aika joka on eletty ennen meitä, jäävät jollakin tavalla vaikuttamaan ja ne saattavat pulpahtaa pintaan jossakin kohtaa. Käsittelen näitä aiheita usein kahden ihmisen kohtaamisen kehyksessä.
Viime keväänä teatteritieteen maisteriksi valmistunut Antti Autio nimeää esikuvikseen muun muassa David Bowien, Nick Draken ja Dave Lindholmin. Viime vuosina mies on fiilistellyt esimerkiksi Anna Calvia, Beach Housea ja James Blakea.
Elmeri el diablo
Joensuusta vaikuttavan Elmeri El Diablon musiikki yhdistää juustoista poppia, kitararokkia, folkkia sekä ambientteja äänimaisemia. Spotifyssa muun muassa kappaleet Poika (minä maailmanajassa) sekä Vesieläin ovat saaneet tuhansia streamauksia. Musiikki on aina ollut osana Elmerin maailmaa.
– Varsinkin omat kappaleet ovat aina olleet tärkeitä. Musiikki on ollut pakokeino elämästä ja nyt olen tehnyt siitä elämää.
Elmeri on omien sanojensa mukaan artistina aika itsekäs, mutta toisaalta taas ei. Hän käsittelee todella henkilökohtaisia asioita musiikissaan, mutta tahtoo jakaa ne maailmalle uusien kappaleiden muodossa. Live-tilanteessa mies vakuttaa antavansa vielä hitusen enemmän.
– Keikalla olen yksin lavalla, kavereinani vain kitara sekä ambientit äänimaisemat. Kyllä siinä alaston olo tulee.

Kuva: Julia Kiiskinen
Soolohommat saivat alkunsa viime vuoden puolella. Monissa prokkiksissa mukana oleva mies loi useita kappaleita, jotka eivät sopineet mihinkään muuhun kontekstiin kuin miehen itsensä esitettäviksi lavalle – yksin.
– Elmeri el Diablo taiteilee niin keikkatilanteessa lavalla, kuin biisiä kirjoittamassa omassa kodissaankin. Taiteilu on ollut elämäntapa, ainakin viimeiset pari vuotta.
Nimen perusteella Elmeri El Diablon voisi kuvitella tekevän kirkonpolttomusiikkia suomalaisella twistillä. Totuus on kuitenkin toinen.
– Pääasiassa kerron omasta elämästäni. Artistinimessä ja musiikissa on läsnä vastakkainasettelu – nimi on El Diablo, mutta lavalla esiintyykin rikkinäinen poika.
Elmeri El Diablo pitää esikuvinaan muun muassa Pekka Strengiä, Brian Enoa sekä The Cure -yhtyettä. Tiettyyn genreen lokeroituminen ei ole osa Elmeri el Diablon tyyliä.
Jukka nousiainen
Mukana on myös tuore Emma-voittaja Jukka Nousiainen bändeineen. Älylän Ehtoon emotapahtuma Yläkaupungin Yö on miehelle tärkeä.
– Yläkaupungin Yön kautta olen aikoinaan saanut tilaisuuden päästä esiintymään muutoinkin kuin katusoittajana vaikka en tuntenut kaupungista ketään. Otin vaan yhteyttä järjestäjiin ja he kertoivat mihin voin tulla soittamaan ja mihin aikaan. Nimenomaan ilmaisia, kaikille avoimia kaupunkitapahtumia tarvitaan! Eläköön Yläkaupungin Yö!
Muistoja Nousiaisella on monenlaisia, mutta hienoimpana mieleen ovat jääneet vuodet 2006 ja 2010.
– 2006 soitin Yläkaupungin Yössä ensimmäisen kerran, kokeellista surinaa artistinimellä 3V Yliopiston päärakennuksen takana, Taidemuseolla sekä Ilokivessä aamukasteklubilla. Juurikaan en ehtinyt nukkumaan, kannoin mukanani mielettömiä määriä kaikenlaista romua, kelanauhureita, radioita ja muita ääntä päästäviä sähkölaitteita. Samana yönä Lordi voitti Euroviisut ja aamukasteklubilla Ns. DJ Ville Häkkinen soitti Hard Rock Hallelujahin ainakin viisi kertaa ja jengi sekosi aina vaan ja uudestaan! Minä suristelin väliin puoli tuntia omaa staattista meluani, luulenpa ettei siitä muista kukaan mitään. Keikan jälkeen kuitenkin taiteilija Tiitus Petäjäniemi tuli kysymään kiinnostaisiko joskus soittaa yhdessä. Tätä kautta aloin pikkuhiljaa tutustumaan Jyväskyläläisiin vaihtoehtomusiikin soittajiin.

Kuva: Sini Mäenpää
– Vuonna 2010 soitin Keijo Virtasen kanssa Kheta Hotemissa Suomen Käsityön Museolla ja samaa porukkaa oli mukana myös Kari Kosmoksen Kylmä Banaani 2 -yhtyeessä Aamukasteklubilla Hotelli Albassa. Aamukasteklubin keikka oli klo 7 aamulla, ja tästä jatkoimme komppiryhmän kanssa vielä samoilla silmillä Keijon kanssa toisiin sessioihin treenikämpille, nyt nimen vaihtuessa Rambling Boysiksi. Noissa sessioissa äänitetty 17 ja puoli minuuttia kestävä ”Catch the train” on julkaistu Free Music Archivessa.
Linkki Catch the train -kappaleeseen.
Kriitikoilta hehkutusta saanut vuoden 2014 albumi Huonoa Seuraa sai jatkoa viime vuoden helmikuussa artistin omaa nimeä kantavalla albumilla. Helsingin Sanomat kuvaili albumia hauraaksi, hillityksi ja hartaaksi. Nousiaista itseään luonnehdittiin monimuotoiseksi muusikoksi joka hallitsee tyylilajin jos toisen. Soundin Vuoden 2016 parhaat kotimaiset levyt top-20 -listalla albumi sijoittui toiseksi.
Tule siis perjantaina 24.3. Vakiopaineeseen paikan päälle tarkastamaan antoivatko kriitikot palkinnon oikealle miehelle.
Älylän ehtoo vakiopaineessa 24.3.2017
21:45-22:45 Jukka Nousiainen
20:45-21:30 Antti Autio
19:50-20:30 Elmeri El Diablo
Tapahtuma alkaa 19:30. Liput hintaan 12 € kenelle tahansa ja Yläkaupungin Yö ry:n jäsenille sekä Jyväskylän Energian JEE!-etuasiakkaille 10 €.